Glaukooma on tärkeää hoitaa ajoissa

Näkökenttää supistava glaukooma kehittyy tavallisesti hiljalleen ilman kipuja, joten se jää helposti huomaamatta. Varhain aloitettu, huolellinen hoito voi kuitenkin hidastaa näköhermovaurion etenemistä. Professori Hannu Uusitalo kertoo glaukoomasta ja sen hoidosta.

Glaukooma, joka tunnettiin aikaisemmin myös viherkaihina, on yksi yleisimmistä silmäsairauksista. Maailmassa arvioidaan olevan runsaat 60 miljoonaa glaukoomaa sairastavaa ihmistä. Glaukooma onkin toiseksi suurin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus maailmanlaajuisesti. Suomessa on Kelan tilastojen mukaan yli 90 000 glaukoomapotilasta. Glaukooma on toiseksi yleisin syy yli 65 vuotiaiden näkövammaisuuteen.

Glaukooman hoito on luonteeltaan suojelevaa. Silmän näkökyvystä vastuussa olevia näköhermosäikeitä pyritään suojaamaan käytettävissä olevin keinoin. Näköhermon vaurioituessa syntynyt näkövamma on pysyvä, koska kuolleita hermosäikeitä ei ainakaan vielä kyetä korvaamaan. Pitkälle edennyt glaukooma on lisäksi paljon vaikeammin hoidettava kuin ajoissa havaittu sairaus.

Tämän vuoksi taudin riittävän aikainen toteaminen, huolellinen hoito ja seuranta ovat erittäin tärkeitä. Erittäin tärkeää olisi tiedostaa glaukooman tunnetut riskitekijät ja hakeutua riittävän aikaisin silmälääkärin tutkimukseen ja hoitoon.

MONTA MUOTOA

Glaukooma ei kuitenkaan ole yksi erillinen sairaus, vaan tautiryhmä, joka muodostuu kaikkiaan noin 50 eri glaukoomamuodosta. Glaukooman taudinkuva vaihteleekin suuresti.

Tyypillisimmillään glaukooma on iän mukana yleistyvä, yleensä oireeton ja hitaasti etenevä silmäsairaus, jolle on tyypillistä näköhermosäikeiden vaurioituminen ja tästä johtuvat näkökenttäpuutokset. Taudin ilmaantumista ja etenemistä on yleensä itse vaikea havaita.

Valtaosissa tapauksista glaukoomadiagnoosi onkin potilalle yllätys ja tehdään yleensä silmälääkärin suorittamassa silmätarkastuksessa. Vaikka korkea silmänpaine on glaukooman merkittävä riskitekijä, noin 40 prosentilla glaukoomapotilaista silmänpaine on normaali.

SILMÄNPAINETTA TARVITAAN

Silmän etuosan rakenteet, erityisesti kirkkaat ja verisuonettomat sarveiskalvo ja mykiö, muodostavat silmän linssijärjestelmän eli optiikan, jonka avulla muodostuu kuva katseltavasta kohteesta verkkokalvolle. Verkkokalvolla tämä kuva aistitaan aistin- eli fotoreseptorisolujen (tappien ja sauvojen) avulla, ja näkösignaali kulkee verkkokalvon esikäsittelyn jälkeen runsaan miljoonan hermosäikeen muodostamassa näköhermossa aivojen takaosaan näköaivokuorelle.

Silmän nestetilat eli kammionesteen täyttämä etu- ja takakammio samoin kuin valtaosan silmän sisäosasta muodostava lasiaistila ovat hyvin valoa läpäisevien nesteiden täyttämiä, joten ne eivät estä valon kulkua verkkokalvolle. Kammioneste kuljettaa ravintoa ja happea mykiölle ja sarveiskalveolle. Kammionesteen muodostuminen ylläpitää myös silmänpainetta.

Silmänpaine ylläpitää silmän pallomaista rakennetta. Paineeton silmä painuu kasaan vähän samaan tapaan kuin tyhjä jalkapallo

YKSILÖLLINEN TAVOITEPAINE

Normaali silmänpaine on 10–21 mmHg. Yksilölliset vaihtelut ovat suuria. On hyvä muistaa, että yli 21 mmHg:n silmänpaine ei aina vaurioita silmää eikä sitä näin tarvitse aina myöskään hoitaa. Toisaalta glaukoomaa esiintyy usein potilailla, joiden silmänpaine on normaali. Silmän paineensietokyky on siis myös hyvin yksilöllinen. Sama silmänpaine, esimerkiksi 19 mmHg, on siis toiselle potilaalle hyvä ja toiselle taas aivan liian korkea. Hoidon tarpeellisuuden ja oikean tavoitepaineen siis ratkaisee kunkin potilaan silmänpainetaso ja silmän paineensietokyky.

Silmänpaine vaihtelee myös vuorokauden aikana, erityisesti silloin, kun paineen säätelyssä on häiriöitä. Glaukoomapotilailla silmänpaineen vaihtelut voivat olla hyvinkin suuria, useita mmHg. Valtaosalla potilaista silmänpaine on öisin korkeimmillaan. Vuorokausivaihtelun vuoksi silmänpaineiden mittaaminen eri vuorokauden aikoina voi olla perusteltua.

HERMOSÄIKEET VAARASSA

Glaukoomassa herkimmin vaurioituvat hennot näköhermosäikeet. Näitä säikeitä on syntymähetkellä noin 1,5 miljoonaa ja ne kuljettavat silmässä aistittua kuvainformaatiota aivojen näköaivokuorelle. Iän mukana osa näistä hermosäikeistä kuolee noin 5 000 säikeen vuosivauhdilla. Glaukooma nopeuttaa hermosäikeiden tuhoutumista näköhermon päässä, ja ne poistuvat silmästä kovakalvossa olevien pienten aukkojen kautta. Hermosäikeiden vaurioitumisen yksityiskohtaiset mekanismit ovat edelleen puutteellisesti tunnettuja.

NÄIN TUTKITAAN

Liian korkea silmänpaine on glaukooman merkittävä riskitekijä, mutta glaukoomaa esiintyy myös henkilöillä, joilla silmänpaine on normaali. Tällöin taudin kehittymisen syynä on silmän poikkeava paineherkkyys näköhermon huonon verenkierron tai hermosolujen huonon aineenvaihdunnan ja kudostuen seurauksena. Pelkkä paineenmittaus ei siis riitä selvittämään sitä sairastaako glaukoomaa. Se ei riitä myöskään taudin seurannassa.

Tärkeintä glaukooman hoidossa onkin selvittää ja seurata silmän näköhermon rakenteessa ja toiminnassa tapahtuvia muutoksia. Näköhermonpään rakenteen muutokset voidaan havaita tutkimalla silmänpohja huolellisesti. Tämän toimenpiteen silmälääkäri voi suorittaa silmämikroskooppinsa ja tarkoitukseen valmistetun linssien ja oftalmoskoopin avulla. Tutkimuksessa voidaan nähdä myös glaukoomassa herkimmin vaurioituvat näköhermosäikeet käyttämällä avuksi erityissuodattimia. Epäilyn herätessä silmänpohjat voidaan kuvata ja arvioida glaukoomavaurio otetuista kuvista.

Lue koko juttu OmaPLUS-lehdestä 1/18
Teksti: Hannu Uusitalo Kuva: Dreamstime


TAKAISIN | TULOSTA | JAA FACEBOOKISSA | LÄHETÄ KAVERILLE
  Artikkelit
Leijonaemo näkee sydämellä
Kun silmät vuotavat ja kirvelevät
Lemmikin katse viestii sairaudesta
Silmätulehdus iskee heikolla hetkellä
Parempi näkö leikkauksella
10 vinkkiä silmien hyvinvointiin
Glaukooma on tärkeää löytää ajoissa
Ilo vie eteenpäin
Orion luottaa tulevaisuuteen
Lemmikin sydänvaivat
Nivelrikko vai reuma?
Lihas janoaa rasitusta
10 pitkän iän salaisuutta
Löydä eteisvärinä ajoissa

Tiesitkö tämän?
Kaikki yliherkkyys ei ole allergiaa
Älä kärsi turhaan vaihdevuosista
Totta ja tarua kauneudenhoidosta
Ensiapu
Parkinsonin tauti
Rasitusvammat
Tautien tarttuminen
Allergiat
Syöpä
Kipu
Diabetes
Psoriaasi
Endometrioosi
Mykoplasma
Lääkkeet
Auringonpistos
Fibromyalgia
Mahahaava
Osteoporoosi
Koliikki
Malaria
Kuivat silmät

5 kysymystä
Antihistamiinit
Keuhkokuume
Kynsisieni
Aurinkolasit
Aivoterveys
Rakot ja hiertymät
Influenssarokotus
Tuoksuyliherkkyys
Eturauhassyöpä
Venähdykset ja nyrjähdykset
Hiilihydraatit
Aurinkokeratoosi
Jälkiehkäisy
Parkinsonin tauti
Lasten korvatulehdukset
Vesirakot
KKK-hoito
Sappikivet
Rasitusvammat
Siitepölyallergia
Turistiripuli
Menierin tauti

Apteekin hyllyltä
Puhtaat silmät ovat osa hoitoa
Lääkkeiden nielemiseen on saatavissa apua
Ensiapulaukku
Lääkkeiden annosjakelu
Kinesioteipit
Borrex-punkkitesti
Punkkipihdit
Irti tupakasta
Kylmäpakkaukset
Lampaanvilla
Rakkolaastarit
Reseptit
Jumppakepit
Nenäkannu
Niveltuet
Lämpöhoito
Lääkemuistuttuja
Hiuksia voi hoitaa myös sisältäpäin
Punkkipihdit
Korvatulpat
Pitoa liukkailla

ARTIKKELIARKISTO

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy
Juhonkuja 10 B, 33300 Tampere, 040 502 1493 tai 0400 834 130, toimisto@omaplus.fi