Mikrobiomi hyvin, kaikki hyvin!

Suolistossamme asustaa pieneliöitä kuten bakteereja, hiivoja ja viruksia, joista puhutaan yhteisnimellä mikrobiomi. Sen on viime vuosina todettu vaikuttavan ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin monin tavoin.  Mikrobiomi on mukana esimerkiksi allergioiden, syövän ja diabeteksen synnyssä.

Mikrobiologi, dosentti Anne Salonen Helsingin yliopistosta kertoo, että suoliston mikrobit ovat sopeutuneet elämään ihmiskehossa, jossa ne täydentävät kehon toimintoja. Jokaisella on hieman erilainen mikrobiomi. Se alkaa kehittyä heti syntymän jälkeen, joidenkin tutkimusten mukaan jo kohdussa, ja se pysyy varhaislapsuuden jälkeen melko vakaana läpi elämän.

– Mikrobiomi koostuu sadoista eri mikrobilajeista ja on yhtä yksilöllinen kuin sormenjälki. Lähisukulaisten ja yhdessä asuvien puolisoiden mikrobiomit ovat kuitenkin keskenään samankaltaisempia kuin ihmisten keskimäärin. Mikrobiomia muovaavat siis sekä perimä että ravinto ja muut ympäristötekijät, Salonen jatkaa.

Antibioottikuuri, turistiripuli tai ruokavalion muutos muuttaa mikrobiomia jo parissa päivässä, mutta useimmiten itselle tyypillinen koostumus palautuu ennalleen, ellei häiriötila tai ruokavalion muutos ole pysyvä. Aikuisilla palautuminen antibioottikuurista tapahtuu keskimäärin aika nopeasti, viikoissa.

– Antibioottikuurien vaikutus kuitenkin kumuloituu. Esimerkiksi muutaman vuoden aikana kymmeniä antibioottikuureja syöneellä voi pahimmillaan puhjeta tulehduksellisen suolistosairaus. Kun keho ei enää tiedä, mitkä mikrobit ovat sen omia ja mitkä kehoon tunkeutuneita taudinaiheuttajia, se voi hyökätä omaa bakteeristoaan vastaan.

Lasten mikrobiomi on herkempi häiriöille kuin aikuisten. Salonen oli mukana tutkimusryhmässä, jonka tulosten mukaan päiväkoti-ikäiset saavat keskimäärin uuden antibioottikuurin jo ennen kuin heidän mikrobistonsa on päässyt aloilleen edellisen kuurin jälkeen. Nyt Salonen vetää laajaa HELMi-tutkimusta, jossa tuhannen suomalaisvauvan suolistobakteeriston kehitystä seurataan syntymästä kahden vuoden ikään.

– Olisi tärkeää, ettei mikrobistoa suistettaisi raiteiltaan varhaislapsuudessa, kun elimistön puolustusjärjestelmä vielä kehittyy. Varmuuden vuoksi otetut antibiootit kannattaisi jättää ottamatta, Salonen tähdentää.

Ripulin vaikutuksia on Salosen mukaan toistaiseksi tutkittu varsin vähän. Ripuli huuhtoo suolistoa tehokkaasti, ja kaikkien bakteerien määrä vähenee. Umpilisäke toimii mahdollisesti suolistobakteerien turvapaikkana, josta ne lähtevät uudelleen asuttamaan suolta.

MIKROBIOMI SÄÄTELEE LÄÄKKEIDEN VAIKUTUSTA

Suoliston tutuin tehtävä on ruoan sulattaminen ja sen ravinteiden vapauttaminen elimistön käyttöön. Suolistomikrobit osallistuvat energian ja esimerkiksi vitamiinien tuottamiseen ruokasulasta, ja ne ovat mukana myös vieraiden aineiden poistamisessa elimistöstä.

Salonen vertaa mikrobiomin merkitystä aineenvaihdunnassa maksaan. Molempien toiminta vaikuttaa muun muassa siihen, miten pitkään ja miten voimakkaasti lääkkeet vaikuttavat. Lääkkeiden vaikutushan ei ole jokaisella aivan sama, vaan siinä on yksilöllisiä eroja. Sydänlääke digoksiini ja diabeteslääke metformiini ovat esimerkkejä lääkkeistä, joiden tehoon suoliston mikrobiomi vaikuttaa.

Haavaista paksusuolitulehdusta ja Crohnin tautia sairastavia lapsia hoidetaan inflimaksibilla, jonka tehon on muun muassa Salosen omissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä suoliston mikrobiomiin lääkitystä aloitettaessa.

– Uusimpien tutkimusten mukaan myös elimistön oman puolustusjärjestelmän aktivointiin perustuvien uusien syöpälääkkeiden teho riippuu mikrobiomin koostumuksesta. Niiden teho huononee merkittävästi, jos,potilas saa antibioottia juuri ennen hoitoa tai sen aikana. Näyttää siltä, että suolistomikrobiomin häiritseminen estää T-solujen aktivointia, jota syöpähoidolla tavoitellaan.  Syöpäpotilaat ovat alttiita infektioille, joten antibioottien käytön vähentäminen ei ole helppoa. Erityisesti tässä ryhmässä näyttäisi kuitenkin olevan oleellisen tärkeää välttää tarpeettomia antibioottikuureja, Salonen summaa.

Antibioottien ohella myös muut lääkkeet vaikuttavat suolistomme bakteereihin. Äskettäin julkaistun saksalaistutkimuksen mukaan neljännes reilusta 800 testatusta markkinoilla olevasta lääkeaineesta vaikuttaa suolistobakteerien kasvuun. Erityisesti verenpaine-, syöpä- ja mielialalääkkeet vaikuttivat useisiin eri bakteereihin. Lääkkeiden ja mikrobiomin vuorovaikutusten tutkimus on vielä alkutekijöissään, mutta Salosen arvion mukaan suoliston mikrobiomia tullaan varmasti tulevaisuudessa hyödyntämään lääkehoitojenyksilöllistämiseen sekä sivuvaikutusten vähentämiseen.

VASTUSTUSKYKY KEHITTYY SUOLISTOSSA

Suolisto on vahvasti mukana ihmisen puolustusjärjestelmän toiminnassa. Yli 70 prosenttia immuunijärjestelmämme soluista sijaitsee suolistossa, jossa ne ovat jatkuvasti tekemisissä mikrobien kanssa. Vauvan immuunijärjestelmän normaaliin kehittymiseen tarvitaan suoliston mikrobeja, joita vauva saa erityisesti äidiltään ja vähitellen myös muilta ihmisiltä sekä muun muassa ruuasta.

– On tärkeää, että elimistön puolustusjärjestelmä oppii tulemaan toimeen monenlaisten hyödyllisten mikrobien kanssa ilman, että se hyökkää niitä vastaan. Suoliston mikrobit kouluttavat immuunijärjestelmää ja säätelevät sitä, Salonen selittää.

SAIRAUKSILLA VOI OLLA JUURET MIKROBEISSA

Suoliston mikrobiomin on havaittu olevan mukana monissa pitkäaikaisissa sairauksissa ja terveyden häiriöissä.

– Mikrobiomimuutoksia on todettu lukuisissa sairauksissa, kuten diabetes, syöpä, Alzheimerin tauti ja Parkinsonin tauti. Useimpien sairauksien kohdalla on kuitenkin havaittu vasta yhteys, eikä tiedetä, mikä on syy ja mikä seuraus, Salonen toppuuttelee.

Uusimmissa, yhteensä tuhansia ihmisiä kattavissa tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että suoliston mikrobiomi liittyy ainakin lihavuuteen ja niin sanotun hyvän kolesterolin (HDL) tasoihin suunnilleen yhtä vahvasti kuin ihmisen perimä. Tämä tarkoittaa, että suoliston mikrobien kautta voidaan tulevaisuudessa pyrkiä ymmärtämään kansansairauksien taustoja ja yksilöllistämään hoitoja.

ULOSTEENSIIRTO VOI PALAUTTAA TASAPAINON

Kun mikrobiomi on pahasti epätasapainossa Closdridium difficile -bakteerin aiheuttaman hankalan ripulin ja sen häätöön tarkoitettujen toistuvien antibioottikuurien takia, hoidoksi voidaan harkita ulosteensiirtoa. Ulosteensiirtoja tehdään myös Suomessa erinomaisin tuloksin nimenomaan antibioottiripulipotilaille. Luovuttajat seulotaan tarkasti siten, että heidän ulosteessaan ei ole mitään tunnetusti haitallista.

Ulosteensiirto tehdään usein suoliston tähystyksen yhteydessä. Tuoreesta tai pakastetusta ulosteesta tehtyä, siivilöityä seosta ruiskutetaan potilaan paksusuoleen noin 0,2 desilitraa. Määrä riittää, koska grammassa ulostetta on jo tähtitieteellinen määrä bakteereita.

Ulosteensiirrolla on myös riskinsä: ei tiedetä, mitä vielä tuntematonta ulosteen mukana siirtyy.

Lue koko juttu OmaPLUS-lehdestä 3/18
Teksti: Maija Rauha Kuva: Dreamstime


TAKAISIN | TULOSTA | JAA FACEBOOKISSA | LÄHETÄ KAVERILLE
  Artikkelit
Krista Siegfrids: Nyt uskallan enemmän
Flunssa kuriin
Lemmikin suu kuntoon
Lapset seuraavat esimerkkiä hampaiden pesussa
Rokote on paras keino suojautua influenssalta
10 keinoa pitää suu terveenä
Tuntuuko suu kuivalta?
Vertaistuki auttoi jääkiekkoilija Teemu Ramstedtia
Probiooteilla on suotuisia vaikutuksia
Pandakakut maistuvat Pyrylle ja Lumille
Ärtyvä suoli kaipaa elämäntapamuutosta
Tähystystä ei tarvitse pelätä
10 vinkkiä vatsasta huolehtimiseen
Mikrobiomi hyvin, kaikki hyvin!

Tiesitkö tämän?
Huolellinen hammashoito ehkäisee tulehduksia
Keliakia löytyy usein sattumalta
Haavat tulehtuvat herkästi kesällä
Kaikki yliherkkyys ei ole allergiaa
Älä kärsi turhaan vaihdevuosista
Totta ja tarua kauneudenhoidosta
Ensiapu
Parkinsonin tauti
Rasitusvammat
Tautien tarttuminen
Allergiat
Syöpä
Kipu
Diabetes
Psoriaasi
Endometrioosi
Mykoplasma
Lääkkeet
Auringonpistos
Fibromyalgia
Mahahaava
Osteoporoosi
Koliikki
Malaria
Kuivat silmät

5 kysymystä
Pahanhajuinen hengitys
Närästys ja hapoton maha
Kodin haavahoitotuotteista
Antihistamiinit
Keuhkokuume
Kynsisieni
Aurinkolasit
Aivoterveys
Rakot ja hiertymät
Influenssarokotus
Tuoksuyliherkkyys
Eturauhassyöpä
Venähdykset ja nyrjähdykset
Hiilihydraatit
Aurinkokeratoosi
Jälkiehkäisy
Parkinsonin tauti
Lasten korvatulehdukset
Vesirakot
KKK-hoito
Sappikivet
Rasitusvammat
Siitepölyallergia
Turistiripuli
Menierin tauti

Apteekin hyllyltä
Hammastahnoissa on valinnan varaa
Vatsavaivat kuriin kuidulla
Kesän haavereihin apu kodin lääkekaapista
Puhtaat silmät ovat osa hoitoa
Lääkkeiden nielemiseen on saatavissa apua
Ensiapulaukku
Lääkkeiden annosjakelu
Kinesioteipit
Borrex-punkkitesti
Punkkipihdit
Irti tupakasta
Kylmäpakkaukset
Lampaanvilla
Rakkolaastarit
Reseptit
Jumppakepit
Nenäkannu
Niveltuet
Lämpöhoito
Lääkemuistuttuja
Hiuksia voi hoitaa myös sisältäpäin
Punkkipihdit
Korvatulpat
Pitoa liukkailla

ARTIKKELIARKISTO

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy
Juhonkuja 10 B, 33300 Tampere, 040 502 1493 tai 0400 834 130, toimisto@omaplus.fi