Rokotteet suojaavat myös rokottamattomia

Rokotteiden ottaminen on helppo tapa ehkäistä tarttuvia tauteja ja niiden jälkitauteja. Suomalaisten immuniteetista huolehditaan kansallisen rokotusohjelman mukaisesti neuvolassa ja koulussa. Jokainen huolehtii itse täydentävistä, esimerkiksi matkaa varten otettavista rokotteista.

Rokottaessa elimistöön annostellaan tautia aiheuttavaa mikrobia tai sen osaa sellaisessa muodossa, että ihmisen oma immuunijärjestelmä herää. Se muodostaa suojan tätä taudinaiheuttajaa vastaan ilman sairauden oireita. Rokotteet ovat luonnonmukainen keino torjua infektiotauteja.

Pistosannostelun lisäksi osa rokotteista voidaan antaa suun kautta liuoksena tai kapseleina. Myös limakalvojen kautta annettavia sumutteita on jo käytössä. Rokotteilla on useita hyötyjä sekä yksilö- että väestötasolla. Etenkin kehittyneistä maista on saatu kitkettyä pois useita vakavia infektiotauteja, kuten polio. Isorokko on jo hävitetty maailmasta.

– Rokotukset suojaavat tauteja vastaan, jotka pahimmassa tapauksessa ovat tappavia tai joista aiheutuu vakavia seuraamuksia ja pysyviä haittoja. Väestösuojan kannalta niistä syntyvä laumaimmuniteetti suojaa henkilöitä, jotka eivät esimerkiksi vakavan taudin tai vasta-aiheiden takia voi ottaa kyseistä rokotetta itse, taustoittaa lääkäriasema Pikkujätin lastentautien erikoislääkäri Erik Qvist.

ENNALTAEHKÄISEVÄÄ HOITOA

Rokotusten merkitys yleisen terveyden kannalta on suurin heti puhtaan veden ja ravinnon jälkeen. Rokottaminen on lääketieteen näkökulmasta merkityksellisin tekijä sairastuvuuden vähentämiseen.

– Perusrokotteiden antaminen pikkulapsille on erityisen tärkeää. Tautien leviäminen on runsasta etenkin päiväkodeissa, joissa lapset temmeltävät lähekkäin isoissa joukoissa, muistuttaa Qvist.

Tieto saaduista rokotteista löytyy Kansallisen Terveysarkiston OmaKanta-palvelusta. Vuosia sitten saatujen rokotusten voimassaolokin on syytä tarkistaa. Ennen sähköisen arkiston käyttöönottoa hankittujen rokotteiden tiedot saattavat olla puutteellisia.

RIITTÄÄKÖ LAUMASUOJA?

Rokotusten kattavuus on Suomessa hyvä. Kansallinen rokottaminen juontuu vuoteen 1802, jolloin isorokkorokote otettiin käyttöön. Mitä herkemmin tarttuvasta taudista on kyse, sitä korkeampi rokotuskattavuuden tulee olla. Jos rokotuskattavuus laskee, taudit voivat palata takaisin.

– Lasten ja nuorten rokotusohjelma on tällä hetkellä riittävän kattava laumaimmuniteetin aikaansaamiseksi lähes kaikkia rokotettavia sairauksia vastaan. Hiljattain ilmenneet tuhkarokkotapaukset osoittavat kuitenkin sen, että taudit lisääntyvät heti, jos rokotuskattavuus vähenee kriittisen rajan alle, perustelee Qvist.

Etenkin riskiryhmään kuuluvien ja heidän läheistensä kannattaa ottaa lisäksi rokotusohjelmaa täydentäviä rokotteita. Tavallisin riskiryhmille suositeltava rokote on influenssarokote, joka uusitaan joka vuosi.

Tuorein täydennys rokotusohjelmaan tuli vuonna 2013 kun HPV- eli papilloomavirusrokote otettiin käyttöön. Se ehkäisee kohdunkaulan syövän esiasteita ja sitä kautta myös itse syöpää.

TURVALLISUUTTA SEURATAAN

Vaikka rokotteisiin suhtaudutaan Suomessa yleensä myönteisesti, niiden vastustajiakin löytyy. Varsinaisen taudin uhkaavuus unohtuu helposti, jos huomio kiinnittyy ainoastaan toimenpiteeseen ja haittavaikutuksiin, joita pieni osa rokotettavista saa.

– Yleisesti ottaen rokotteilla on vähän sivuvaikutuksia. Niistä tavallisimpia ovat pistoskohdan kipu sekä turvotus ja kuumotus, vahvistaa Qvist.

Allergia jollekin rokotteen ainesosalle on aina mahdollinen, mutta vakavat allergiset reaktiot ovat äärimmäisen harvinaisia. Varotoimenpiteenä rokote annetaan aina paikassa, jossa on valmius hoitaa mahdollinen vakava allerginen reaktio.


Lue koko juttu OmaPLUS-lehdestä 1/19
Teksti: Annika Kujanpää Kuva: Dreamstime


TAKAISIN | TULOSTA | JAA FACEBOOKISSA | LÄHETÄ KAVERILLE
  Artikkelit
Sari Puumalainen: Kivut käänsivät elämän sisäänpäin
Vinkkejä matkalle lähtöön
Reissuun koiran kanssa
Mentolista apua kivunlievitykseen
Rokote ehkäisee tarttuvilta taudeilta
10 keinoa kivunlievitykseen
Kivulias nivelrikko
Krista Siegfrids: Nyt uskallan enemmän
Flunssa kuriin
Lemmikin suu kuntoon
Lapset seuraavat esimerkkiä hampaiden pesussa
Rokote on paras keino suojautua influenssalta
10 keinoa pitää suu terveenä
Tuntuuko suu kuivalta?

Tiesitkö tämän?
Kipu oireilee monin tavoin
Huolellinen hammashoito ehkäisee tulehduksia
Keliakia löytyy usein sattumalta
Haavat tulehtuvat herkästi kesällä
Kaikki yliherkkyys ei ole allergiaa
Älä kärsi turhaan vaihdevuosista
Totta ja tarua kauneudenhoidosta
Ensiapu
Parkinsonin tauti
Rasitusvammat
Tautien tarttuminen
Allergiat
Syöpä
Kipu
Diabetes
Psoriaasi
Endometrioosi
Mykoplasma
Lääkkeet
Auringonpistos
Fibromyalgia
Mahahaava
Osteoporoosi
Koliikki
Malaria
Kuivat silmät

5 kysymystä
Yksilöllinen lääkehoito
Pahanhajuinen hengitys
Närästys ja hapoton maha
Kodin haavahoitotuotteista
Antihistamiinit
Keuhkokuume
Kynsisieni
Aurinkolasit
Aivoterveys
Rakot ja hiertymät
Influenssarokotus
Tuoksuyliherkkyys
Eturauhassyöpä
Venähdykset ja nyrjähdykset
Hiilihydraatit
Aurinkokeratoosi
Jälkiehkäisy
Parkinsonin tauti
Lasten korvatulehdukset
Vesirakot
KKK-hoito
Sappikivet
Rasitusvammat
Siitepölyallergia
Turistiripuli
Menierin tauti

Apteekin hyllyltä
Kipuun apua paikallisesti
Hammastahnoissa on valinnan varaa
Vatsavaivat kuriin kuidulla
Kesän haavereihin apu kodin lääkekaapista
Puhtaat silmät ovat osa hoitoa
Lääkkeiden nielemiseen on saatavissa apua
Ensiapulaukku
Lääkkeiden annosjakelu
Kinesioteipit
Borrex-punkkitesti
Punkkipihdit
Irti tupakasta
Kylmäpakkaukset
Lampaanvilla
Rakkolaastarit
Reseptit
Jumppakepit
Nenäkannu
Niveltuet
Lämpöhoito
Lääkemuistuttuja
Hiuksia voi hoitaa myös sisältäpäin
Punkkipihdit
Korvatulpat
Pitoa liukkailla

ARTIKKELIARKISTO

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy
Juhonkuja 10 B, 33300 Tampere, 040 502 1493 tai 0400 834 130, toimisto@omaplus.fi