Pistääkö polvea, jomottaako lonkkaa?

Nivelrikon hoito tähtää kivun taltuttamiseen, koska juuri kipu sanelee, minkä verran nivelvaivainen liikkuu, nukkuu ja nauttii elämästä. Coxan johtava ylilääkäri Teemu Moilanen kertoo, että moni pärjää hyvin lääkkeettömillä hoidoilla tai kipulääkkeiden turvin. Pidemmälle edenneessä taudissa polven tai lonkan tekonivelleikkaus tuo avun kipuihin.

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Yleisimmin se iskee polvi- tai lonkkaniveleen, sormien niveliin, ukkovarpaiden tyviniveliin tai selkänikamien välisiin pikkuniveliin. Nivelrikko aiheuttaa muutoksia nivelrustoon, luuhun ja nivelkapseliin. Nivelrusto suojaa luiden päitä ja toimii nivelessä liukupintana. Nivelrikossa nivelrusto alkaa vähitellen heikentyä ja ohentua, mikä johtaa muihin muutoksiin nivelessä. Nivelrusto ei tunne kipua, vaan kivut johtuvat kipuhermojen ärsytyksestä nivelen muissa kudoksissa. Terveen ihmisen nivelrusto uusiutuu erittäin hitaasti, joten käytännössä nivelrustovauriot eivät juurikaan korjaudu.

Nivelrikon perimmäistä syytä ei tiedetä. Nivelrikon ehkäisystä tiedetään yksi asia varmasti:

– Ylipaino on polven nivelrikkoa pahentava tekijä, joten sitä kannattaa välttää mahdollisuuksien mukaan. Tutkimusnäyttö kertoo, että painon pudottaminen lievittää nivelrikkokipua. Jos saa polvinivelen päältä 10–15 kiloa painoa pois, nivel oireilee paljon vähemmän, Moilanen kertoo.

Kaikilla nivelrikkopotilailla tosin ei ole ylipainoa, jota vähentää. Etenkin sormien ja varpaiden nivelrikko lienee suurimmaksi osaksi perinnöllistä.

PISTÄÄ JA JOMOTTAA

Nivelrikossa kipu on alussa yleensä lievää, mutta vuosien mittaan se voi voimistua. Polven nivelrikko aiheuttaa aluksi yleensä kipua vain polvea kuormittaessa. Tyypillisesti pistävä kipu tulee esimerkiksi portaita noustessa, eikä sitä tunnu lainkaan istuessa tai levätessä. Kävellessä tuntuva kipu voi myös kadota, kun kävely on jatkunut jonkin aikaa.

Nivelrikon edetessä polvikivut voivat tulla hankalammiksi, esimerkiksi niin, että juoksu pitää vaihtaa kävelyksi, ja vähitellen kävelymatkatkin lyhenevät. Kipua voi alkaa tulla myös levossa. Lonkan nivelrikossa kipu on usein jäytävää leposärkyä, jonka voimakkuus voi vaihdella jaksoittain. Kuormituskipua voi tuntua esimerkiksi lonkan pyörähtävässä liikkeessä tai liikkeelle lähtiessä.

– Pahimmillaan lonkan särky on sellaista, ettei potilas saa nukutuksi ilman kovia kipulääkkeitä. Jos kipu haittaa kävelemistä ja nukkumista, arki muuttuu nopeasti hyvin hankalaksi. Tällöin päädytään usein varsin ripeästi leikkaushoitoon, Moilanen toteaa.

Myös lonkan nivelrikko etenee yleensä hitaasti, ja välillä voi olla kivuttomiakin jaksoja. Vuosien mittaan kivut yleensä kuitenkin pahenevat, ja kun tilanne on tarpeeksi huono, aletaan hakea hoitoa.

VOI SINNITELLÄ

Nivelrikko ei aina aiheuta kipua. Moilasen mukaan röntgenkuvassa saattaa näkyä pitkälle edennyt nivelrikko, mutta potilaan ainoa oire voi olla nivelen lievä jäykistyminen Tekonivelleikkaukseen ei tällöin ole tarvetta. Jos samalla potilaalla kuitenkin olisi hankalia kipuja, leikkaus olisi perusteltu ja tarpeellinen.

– Kaikki nivelrikon hoito tähtää kivun taltuttamiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Leikkauksella ei saada aikaan parantumista, jos ei ole kipua, jota parantaa. Turhia leikkauksia halutaan välttää, tekonivelleikkauksiin erikoistunut Moilanen selittää.

Jos kivut ovat lieviä, Moilasen mukaan ei ole mitään estettä sillekään, että potilas sinnikkäästi hoitaa nivelvaivoja liike- ja liikuntahoidoilla sekä tarpeen mukaisella lääkityksellä. Leikkauksen siirtämisestä ei tällöin ole ei ole mitään haittaa, lieväoireisessa taudissa se on jopa suotavaa.

– Itsellänikin on hieman nivelrikkoa. Lähden siitä huolimatta hiihtolenkille, koska hiihto  on mukavaa ja siinä pienet kivut unohtuvat. Jos kuitenkin kivut rajoittavat tekemisiä, niin on fiksumpaa ottaa kipulääke ja saada sen avulla hieman lisää liikuntakykyä ja liikunnan iloa, hän sanoo.

Nivelrikon lääkehoito aloitetaan miedoimmasta kipulääkkeestä eli parasetamolista, ja jos se ei auta, otetaan tulehduskipulääkettä. Myös kipulääkegeeliä voi kokeilla. Jos kipu ei taltu näillä, lääkäri voi määrätä opiaatteihin kuuluvaa vahvaa kipulääkettä. Moilasen mukaan opiaatteja tulisi kuitenkin käyttää vain tilapäisesti.

Kivun kokeminen on hyvin yksilöllistä. Moilanen on työssään nähnyt, että samantasoinen nivelen vaurio voi tehdä yhdestä potilaasta lähes toimintakyvyttömän, kun toinen jatkaa vaikkapa kirvesmiehen työssään ja selviytyy hyvin. Kivun arviointi perustuu aina potilaan omaan kokemukseen, koska muita keinoja ei ole. Ei ole testiä, jolla voisi mitata, miten kipeä polvi tai lonkka on.

NÄIN LÄÄKÄRI TUTKII

Kun nivelvaivainen tulee lääkäriin, tämä kysyy aluksi oireista. Jos ne viittaavat nivelrikkoon, lääkäri selvittää niveltä tutkimalla, onko nivelissä virheasentoa, ovatko liikeradat rajoittuneet ja onko nivelessä turvotusta. Diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan aina röntgenkuva. Magneettikuva on tarpeen vain harvoin.

– Jos röntgenkuvassa ei näy mitään nivelrikkoon viittaavaa, voidaan magneettikuvauksen avulla etsiä nivelkivulle muita syitä. Magneettikuvassa näkyvät lievätkin rustovauriot, ja lisäksi se näyttää esimerkiksi luun verenkiertohäiriöt ja kasvaimet. Näin saadaan muut mahdolliset kivun syyt poissuljetuiksi.

Kun selvyys diagnoosista on saatu, alkavat hoitokokeilut lääkkeettömillä ja lääkehoidoilla. Lääkäri voi hoitaa nivelrikkoa myös kortisoni- tai hylauronaattipistoksilla. Lonkkaan pistokset tehdään usein ultraääniohjauksessa. Myös fysikaalinen hoito tulee usein kysymykseen etenkin polvea hoidettaessa. Fysioterapeutti antaa ohjeita kotijumppaan.

Vaikka kipu olisi hankalaakin, ensin kokeillaan muita hoitokeinoja vähintään puolen vuoden ajan. Jos kipu ei ole sinä aikana rauhoittunut, harkitaan tekonivelleikkausta. Leikkauspäätös edellyttää, että nivelkipu on merkittävä arkielämän ongelma. Tämä arvioidaan joka kerta erikseen.

RANKKAA POLVITREENIÄ

– Etenkin polven tekonivelleikkauksen jälkeen toipuminen on haastavaa kivunhoidon suhteen. Ensimmäisinä päivinä leikkauksen jälkeen tarvitaan kylmähoitojen lisäksi opiaattitasoinen kipulääkitys ja joskus kipupuudutuksiakin, jotta potilas kestää tarvittavat treenit. Kolme ensimmäistä päivää ovat vaikeimmat, Moilanen sanoo.

Uusi polvinivel pitää laittaa heti leikkauksen jälkeen liikkeelle, jotta se ei jää jäykäksi ja huonosti toimivaksi. Tähän tarvitaan sitkeää harjoittelua, jonka mahdollistaa sopiva kipulääkitys

– Siinä on suuria yksilöllisiä eroja, miten nopeasti polven leikkauksessa ollut pääsee lääkkeistä irti. Joiltakin se onnistuu 2–3 viikossa, toisilla siihen voi mennä neljä kuukautta. Lonkan tekonivelen kanssa on yleensä helpompaa. Leikkauksen jälkeen voi olla muutama hankala päivä, ja haava voi olla kipeä viikon pari. Sen jälkeen kipulääkkeitä ei yleensä tarvita.

PITKÄ TOIPUMISAIKA

Tekonivelleikkauspotilaille tehdään Coxassa yksilöllinen kuntoutus- ja kivunhoitosuunnitelma. Osastolla katsotaan, että kivunhoito on kohdallaan ennen kuin potilas lähtee kotiin. Mukaansa hän saa kipulääkereseptit muutaman kuukauden tarpeiksi. Polvipotilaan päivittäinen niveltreeni jatkuu vielä kotona parin kuukauden ajan. Sairausloman kesto on useimmiten kaksi kuukautta. Tämän jälkeen kipulääkkeitäkään ei yleensä enää tarvita.

– Jos leikatun nivelen kivut toipumisvaiheessa lisääntyvät, se voi kertoa, että nivelessä on jokin vialla. Tällöin on syytä ottaa yhteyttä hoitopaikkaan. Harvinainen, mutta hankalahoitoinen ongelma on tekonivelen bakteeritulehdus, joka tulee hoitaa pikaisesti, Moilanen sanoo.

Tekonivelleikkaus ei vie nivelvaivoja historiaan aivan jokaiselta, mutta valtaosalta kyllä. Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen 90–95 prosenttia potilaista on tyytyväisiä lopputulokseen. Polven tekonivelleikkauksen jälkeen tyytyväisiä on 80–85 prosenttia.

Lue koko juttu OmaPLUS-lehdestä 1/19
Teksti: Maija Rauha Kuva: Dreamstime


TAKAISIN | TULOSTA | JAA FACEBOOKISSA | LÄHETÄ KAVERILLE
  Artikkelit
Sari Puumalainen: Kivut käänsivät elämän sisäänpäin
Vinkkejä matkalle lähtöön
Reissuun koiran kanssa
Mentolista apua kivunlievitykseen
Rokote ehkäisee tarttuvilta taudeilta
10 keinoa kivunlievitykseen
Kivulias nivelrikko
Krista Siegfrids: Nyt uskallan enemmän
Flunssa kuriin
Lemmikin suu kuntoon
Lapset seuraavat esimerkkiä hampaiden pesussa
Rokote on paras keino suojautua influenssalta
10 keinoa pitää suu terveenä
Tuntuuko suu kuivalta?

Tiesitkö tämän?
Kipu oireilee monin tavoin
Huolellinen hammashoito ehkäisee tulehduksia
Keliakia löytyy usein sattumalta
Haavat tulehtuvat herkästi kesällä
Kaikki yliherkkyys ei ole allergiaa
Älä kärsi turhaan vaihdevuosista
Totta ja tarua kauneudenhoidosta
Ensiapu
Parkinsonin tauti
Rasitusvammat
Tautien tarttuminen
Allergiat
Syöpä
Kipu
Diabetes
Psoriaasi
Endometrioosi
Mykoplasma
Lääkkeet
Auringonpistos
Fibromyalgia
Mahahaava
Osteoporoosi
Koliikki
Malaria
Kuivat silmät

5 kysymystä
Yksilöllinen lääkehoito
Pahanhajuinen hengitys
Närästys ja hapoton maha
Kodin haavahoitotuotteista
Antihistamiinit
Keuhkokuume
Kynsisieni
Aurinkolasit
Aivoterveys
Rakot ja hiertymät
Influenssarokotus
Tuoksuyliherkkyys
Eturauhassyöpä
Venähdykset ja nyrjähdykset
Hiilihydraatit
Aurinkokeratoosi
Jälkiehkäisy
Parkinsonin tauti
Lasten korvatulehdukset
Vesirakot
KKK-hoito
Sappikivet
Rasitusvammat
Siitepölyallergia
Turistiripuli
Menierin tauti

Apteekin hyllyltä
Kipuun apua paikallisesti
Hammastahnoissa on valinnan varaa
Vatsavaivat kuriin kuidulla
Kesän haavereihin apu kodin lääkekaapista
Puhtaat silmät ovat osa hoitoa
Lääkkeiden nielemiseen on saatavissa apua
Ensiapulaukku
Lääkkeiden annosjakelu
Kinesioteipit
Borrex-punkkitesti
Punkkipihdit
Irti tupakasta
Kylmäpakkaukset
Lampaanvilla
Rakkolaastarit
Reseptit
Jumppakepit
Nenäkannu
Niveltuet
Lämpöhoito
Lääkemuistuttuja
Hiuksia voi hoitaa myös sisältäpäin
Punkkipihdit
Korvatulpat
Pitoa liukkailla

ARTIKKELIARKISTO

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy
Juhonkuja 10 B, 33300 Tampere, 040 502 1493 tai 0400 834 130, toimisto@omaplus.fi